*

raimoylinen Maailmanmenoa!

Tilastokeskukselta laskutaito hukassa?

Tilastokeskus julkisti eilen 26.9. uusimmat työttömyys- ja työllisyystietonsa. Niiden mukaan työllisyys eli 15-64 vuotiaitten työllisten määrä oli noussut vuodessa 7000:lla noin 2,502 miljoonaan, joka Tilastokeskuksen mukaan merkitsisi työllisyysasteen nousua 69,9 %:sta 70,5 %:iin. Jos näistä lasketaan ensin koko 15-64 vuotiaitten määrä, saadaan noin 3,5 miljoonaa. Tästä luvusta 7000 on noin 0,2 % eli todellinen työllisyysaste olisikin noussut vain 70,1 %:iin. Loput 0,4 % voisi kyllä selittää 15-64 vuotiaitten lukumäärän lasku 20 000:lla mutta tätä tuskin on tapahtunut. Tilastokeskuksen kalkylaattorissa taitaa olla vikaa tai sitten kyse on kreikkalaistyylisestä poliittisesta ohjauksesta!

Työttömien määrä oli myös kasvanut 7000:lla (sattumalta sama luku!) 202 000:een eli työttömyysaste oli noussut 7,2 %:sta 7,5 %:iin. Mihin perustuu hallituksen hehkutus työttömyyden kääntymisestä laskuun? TEM:in määritelmän mukainen työttömien määrä on tosin laskenut, mutta voiko niihinkään lukuihin luottaa. Työttömien määrän lasku voi johtua vain uudesta sähköisestä asioinnista, josta on tehty niin monimutkaista, että moni putoaa työnhaun ulkopuolelle. Hallitus on kehuskellut myös avoimien työpaikkojen määrän kasvulla mutta TEM:in mukaan tämä määrä on pysynyt samana 51 000 kuin vuotta aikaisemmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ei se ole yli 200 000 työtöntä vaan todellinen luku on yli 400 000-500 000 työtöntä.

Olen tarkastellut viime vuosina aina TEM:in tilastointia mutta sitten se lopetettiin muistaakseni 2015 ja yhdistettiin tilastokeskukseen.

Tämä on tarkoituksellista tietojen hävittämistä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mitä mieltä olet siitä, että työllisyysaste mitataan 15 - 64 vuotiaista. Alle 19-vuotiaista työvoimaan kuuluu tosiasiassa vain murto-osa. Toisaalta, 64 - 66 vuotiaat olisi järkevää lukea työvoimaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tärkeintä olisi, että EU:n laajuisesti olisi voimassa yhtäläinen tilastointitapa, jotta vertailu olisi oikeanlainen.

1990-luvulla Suomen virallinen työttömyysaste kohosi eräässä vaiheessa yli 18%:iin, mutta kansainvälisten tilastojen mukaan se oli Suomessa korkeimmillaankin 12%:n kieppeillä. Silloin tuli mieleeni, että maailma olisi varsin toisennäköinen, jos kaikki olisivat yhtä rehellisiä kuin suomalaiset.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Sipliän hallitus lähestyy työttömyys-ongelmaa numeerisella bonus-ajattelulla, joka on käytössä monissa nykyajan organisaatioissa eli tuloksia on pystyttävä mittaamaan numeerisesti ja niitä myös mitataan numeerisesti, vaikka ongelmaan liittyy paljon laajoja näkökulmia ja hallituksen jos minkä pitäisi pystyä lähestymään asioita laaja-alaisesti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan hallituksen juna puksuttaa nyt työllisyysraiteilla ja työntää ongelmia muille raiteille niin, että saavutukset työllisyyspolitiikassa siirtyvät ongelmiksi mm. sosiaalipolitiikassa.

Numeerinen lähestymistapa on myös altis tilastoinnin mahdollistamille tempuille. Yleisin tapa on työttömyyden kriteerien kiristäminen niin, että henkilö, joka kuuluu työvoimaan ja on käytännössä työtön tai kykenemätön hankkimaan elantoaan työsuhteessa, pudotetaan määritelmällisen työttömyyden ja työttömyysturvan ulkopuolelle. Tilannetta hämää entisestään Tilastokeskuksen ja TEM:in erilaiset kriteerit työttömyyden määrittelemisessä.

Hallituksen ei tulisi sortua (itse)petoksellisiin menetelmiin, koska ne hankaloittavat itse ongelman korjaamista. Ongelmien siirtely eri hallinnon sektoreilta toisille on ehkä se vihonviimeisin ratkaisu itse alkuperäiseen ongelmaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

On nähtävissä, että vaikka Sipilä ilmiselvästi pyrkii välttämään insinöörimäisyyttä, josta häntä on syytetty, niin tiikeri ei juovistaan irti pääse.

Toimituksen poiminnat