*

raimoylinen Maailmanmenoa!

Vale-emävale-tilasto-tvuutinen

Tänään 16.1. on television kaikissa uutisissa kerrottu Eläketurvakeskuksen ”tutkimuksesta”, jonka mukaan eläkeläiset ovat tänään rikkaampia kuin koskaan aikaisemmin ja köyhyysrajan alapuolella on vain ”pieni joukko” eläkeläisiä. Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen kertoo, että ”Eläkeläisten kulutus on noussut reaalisesti 45 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä, kun eläkkeiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä kolmanneksella.” Onkohan Kuivalaiselta unohtunut prosenttilaskutaito, kun hän tästä saa tuloksen, että eläkeläisten taloudellinen asema on parantunut? Kolmanneshan tarkoittaa tiettävästi vain 33 %:ia.

Koska en ole lukenut ko. raporttia, voin nojata vain mediassa esitettyihin tietoihin. Koko tutkimus näyttää perustavan väitteensä vain keskimääräisiin eläkkeisiin ts. se unohtaa, että vaikka juuri eläkkeelle siirtyneillä onkin asiat vielä kohtuullisen hyvin, niin pitempään eläkkeellä olleet ovat jääneet vuosi vuodelta yhä enemmän jälkeen yleisestä ansiotasosta ja vuosi vuodelta yhä useampi jää köyhyysrajan alapuolelle. Keskiarvojen sijasta pitäisikin tarkastella kunkin eläkeläisen omaa yksilöllistä eläkekehitystä. Tällaisen selvityksen tekeminen on ilmeisesti ollut liian vaikeaa Eläketurvakeskuksen ”ekonomisteille”, tai sitten on vain tarkoitushakuisesti haluttu levittää väärää tietoa.

Usein väitetään, että nykyinen taitettu indeksi turvaa ainakin elintason säilymisen, vaikka Eläketurvakeskuksen lukujen mukaan ei edes näin ole käynyt! Tässä unohdetaan, että elinkustannusindeksi perustuu keskimääräisen ”indeksiperheen” kulutusprofiiliin, joka poikkeaa huomattavasti iäkkään eläkeläisen kulutustarpeista. Esimerkiksi eläkeläisen sairaskulut ovat huomattavasti suuremmat mutta polttoainekulut sekä lapsista johtuvat kulut taas huomattavasti pienemmät. Eläkeläisille pitäisikin saada omaan kulutukseen perustuva elinkustannusindeksi.

Ei voi välttyä ajatukselta, että tällä tosiasiat unohtavalla uutisoinnilla halutaan vain nostaa kansalaisten mielipiteitä eläkeläisiä ja eläkkeen korotuksia vastaan. Jokaisen tulisi muistaa, että ennen pitkää hän on itse eläkkeellä nauttimassa näistä eläkeläisten ”suurista rikkauksista”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Elakkeet_ja_e...

Kyllä taas on tehty sellainen tutkimus (ja pitkä), että siinä sitä riittää lukijalla ihmettelemistä. Katso tuosta sivu 90 ja taulukko 4.1.

"Tulotietojen osalta on hyvä mainita, että omaisuustuloksi lasketaan myös
omassa asunnossa asumisesta saatu laskennallinen nettovuokra eli asuntotulo.
Asuntotulo kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa
vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Se saadaan vähentä-
mällä vastaavanlaisen asunnon markkinavuokrasta kotitalouden maksamat asumiskustannukset
ja mahdolliset asuntolainan korot."

Kun asut omassa asunnossa, niin se on tuloa asujalleen. Noita "kotitalouksia" sitten jyvitetään keskenään ja saadaan eläkeläisten käytettävissä olevat tulot suhteessa koko väestöön 86-93 prosenttiin ja suhteessa ammatissa toimiviin 73-81 prosenttiin. Mitäs niistä tilastoista taas sanottiinkaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Niinpä niin. Ykkösmedia levittää tätä tilattua tietoa ja vastapuolelle ei varmasti anneta vastaavasti tilaa tuoda esiin "tutkimuksen" manipuloitua sisältöä. Some onneksi vielä oikoo näitä juttuja.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Antero Ollila

Koulutuksestasi ja työurastasi päätellen eläkkeesi on vähintää 3 500 € netto/kk. Samaan ryhmään kuuluu blogisti Raimo Ylinen jonka eläketulo on luultavasti korkeampi kuin sinun.

Olen sitä mieltä, että kuulut suurten eläkkeiden saajien ryhmään ja jotta kaikkein heikoimpia eläkkeitä voitaisiin nostaa teidän molempien eläkkeitä pitäisi leikata.

Voi tietenkin olla, että olet täällä puolustamassa juuri köyhyysrajan pinnassa olevien eläkeläisten kohtelua, mutta sallinette, että epäilen.

Se, että ette tutkimukseen usko vaatii kyllä mielestäni tarkemmat perustelut kuin sanoa, että tutkimuksen tekijät valehtelevat.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

End sanonut, että valehtelevat, koska niin ei saa sanoa. Se asia pitää ilmaista toisin. Tämän toi esiin Ylinen (valhe, emävalhe, tilasto) ja kannattaa lukea myös Kahelinin kommentti. Kyllä olen aidosti sitä mieltä, että esiintuodussa tarkoituksellisessa tutkimuksessa keskiarvoistetaan tahallaan, jotta pienten eläkkeensaajien heikentynyt tilanne ei tulisi esiin.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Esimerkiksi Matti Alahuhdan kuukausieläke on 70 000 euroa/kk, siis kuukaudessa. Se on "rakentunut täysin normaalien toimintasääntöjen mukaan", sanoo Alahuhta itse. Tässä linkki:

http://yle.fi/uutiset/3-7820912

Eläkejärjestelmän "kypsyessä" näitä ylituloisia tulee eläkejärjestelmän piiriin enenevässä määrin. Keskiarvoja ja kehityskäyriä voidaan sitten laskeskella miltei miten päin vaan. Tulonjaolliset ja eläkeköyhyyttä koskevat pikkuseikat voidaan häivyttää näkyvistä, jos halutaan.

Aamulla satuin näkemään Susan Kuivalaisen haastattelun televisiossa. Ilme kertoi, että julkisuuteen annettava kuva on tarkkaan suunniteltu ja että esittäjä hyvin tietää että toisenkinlainen kuva voitaisiin antaa. Esiintymisoppinsa Susan Kuivalainen näyttää saaneen Mikko Kautolta: ilmeistä näkee enemmän kuin lausutuista sanoista.

Eläketurvakeskuksen ja Telan "tutkimukset" pitää aina lukea myös rivien välistä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eläkeläisten tuloihin on varmaan laskettu se, että he keittävät itse kahvia sen sijaan, että kävisivät Kämp Cafessa 5.20 euron kahvikupilla? Kuusi kuppia päivässä jos keskimäärin juo, niin ylimääräistä tuloa syntyy jo 952 euroa kuukaudessa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Ilkka Varsio #4: Olen kyllä tyytyväinen omaan eläkkeeseeni, mutta olen ollut eläkkeellä jo niin monta vuotta (13), että olen nähnyt miten jään jatkuvasti jälkeen virassa olevista kollegoista. Professorit ovat kyllä hyvätuloisia, mutta tuskinpa mitään rikkaita. Ei tämä kuitenkaan ole mikään syy kannattaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.

Mitä tulee valehteluun totesin vain, että tilastoja voidaan käyttää monella tavalla tarkoitushakuisesti ja tässä tapauksessa on näkyvissä selvä tavoite. Tutkimuksen pitäisi olla objektiivista ja ilmeisesti tästä syystä illan kuluessa onkin ruvettu puhumaan vain selvityksestä ja annettu puheenvuoroja myös vastakkaisille mielipiteille.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raimo Ylinen

Kiitos vastauksesta. Mietin kuitenkin mihin perustuu ajatuksesi, että työeläkkeiden pitäisi nousta samassa suhteessa kuin työelämässä olevien palkka, sinun tapauksessasi, viimeisen 13 vuoden aikana. Liian helppo yhtälö. Rusinat pullasta ! Hyvää eläkettä ainsaitsevat puhdistavat pöydän tekemättä saaliin keräämisen eteen mitään.

Niin sinun kuin minunkin eläkkeen määrä muuttuu työeläkeindeksin mukaan. Indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksin muutokset.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työeläkeindeksin mukainen tarkistus korvaa hintatason muutoksen, mutta myös parantaa eläkkeen ostovoimaa määrällä, joka on 20 prosenttia kuluttajahintaindeksin nousun ylittävästä ansiotasoindeksin noususta eli palkansaajien reaaliansiotason muutoksesta.

Eläkejärjestelmän kannalta olisi tietenkin kestämätöntä, jos yleisen palkkatason nousu (prosenttiyksikkönä) siirtyisi suoraan korotuksena myös aina eläkkeeseen. Suuria eläkkeitä ansaitsevat hyötyisivät.

Ansiotasoindeksin palauttaminen ei olisi oikein sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, eikä se myöskään poistaisi eläkeläisten köyhyyttä. Päinvastoin: hyötyjinä olisivat suurituloiset eläkeläiset, koska indeksikorjaukset ovat prosenttikorotuksia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"”Eläkeläisten kulutus on noussut reaalisesti 45 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä, kun eläkkeiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä kolmanneksella.” Onkohan Kuivalaiselta unohtunut prosenttilaskutaito, kun hän tästä saa tuloksen, että eläkeläisten taloudellinen asema on parantunut? Kolmanneshan tarkoittaa tiettävästi vain 33 %:ia."

Eihän tuossa ole mitään ristiriitaa eikä välttämättä virhettä.
Eläkeläiset ovat tuon tiedon mukaan vain alkaneet kuluttaa entistä enemmän saamistaan eläkkeistä tai olemassa olevista säästöistään. Vaikka olisitkin sitä mieltä, ettei sellainen empiirisen kokemuksesi mukaan tunnu todelta, niin matemaattista epäloogisuutta ei tuohon toteamukseen sillä tavalla sisälly kuin annat ymmärtää.

"...se unohtaa, että vaikka juuri eläkkeelle siirtyneillä onkin asiat vielä kohtuullisen hyvin, niin pitempään eläkkeellä olleet ovat jääneet vuosi vuodelta yhä enemmän jälkeen yleisestä ansiotasosta ja vuosi vuodelta yhä useampi jää köyhyysrajan alapuolelle."

Ei sitä ole tutkimuksen tulosten analyysissa unohdettu. Tuo seikka tuotiin aamu-TV:ssä selkeästi julki. Köyhyysrajalla puolestaan ei ole mitään tekemistä pärjäämisen kanssa, koska köyhyysraja kuvaa vain tulotasoa suhteessa mediaaniin.

"Keskiarvojen sijasta pitäisikin tarkastella kunkin eläkeläisen omaa yksilöllistä eläkekehitystä. Tällaisen selvityksen tekeminen on ilmeisesti ollut liian vaikeaa Eläketurvakeskuksen ”ekonomisteille”, tai sitten on vain tarkoitushakuisesti haluttu levittää väärää tietoa."

Miten ihmeessä voitaisiin tarkastella vaikkapa miljoonan eläkeläisen omaa yksilöllistä kehitystä ja laatia siitä raportti? Olisi vähän liian monta sivua. Tietysti tällainen tutkimus pitää tehdä tilastotieteellisin tunnusluvuin. Vaikeaa se olisi kenelle tahansa muullekin kuin Eläketurvakeskuksen ekonomisteille. Väärää tietoa ei ole esitetty. Kaikki on todennettavissa. Jos joku tulkitsee tuloksia väärin, niin se on eri asia.

Ainoa asia, joka on järkiperäinen kirjoituksessasi on tuo kulutusprofiili ja taitetun indeksin laskeminen. Tosin siitäkään et ole esittänyt faktapohjaista analyysia missä määrin ja mihin suuntaan poikkeamat eläkeläisten kulutusprofiilissa indeksiin nähden ovat keskimääräiseen normikansalaiseen verrattuna.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Miten ihmeessä voitaisiin tarkastella vaikkapa miljoonan eläkeläisen omaa yksilöllistä kehitystä ja laatia siitä raportti? Olisi vähän liian monta sivua. Tietysti tällainen tutkimus pitää tehdä tilastotieteellisin tunnusluvuin".

Aivan oikea havainto, mutta Eläketurvakeskus on valinnut sen yhden tunnuslukunsa varsin harhaanjohtavasti. Jos se olisi halunnut antaa oikean kuvan, se olisi kuvannut kehitystä vaikka tuloluokittain ja eläkkeellejääntivuosittain eriteltynä. Tämä olisi kertonut ensinnäkin, miten tietyn vuosiluokan ostovoima on eläkkeelläoloaikana kehittynyt sekä toiseksi, miten tulotaso ja tulojakauma on tarkasteluaikana muuttunut.

Jos vuonna 1995 eläkkeelle jääneiden ostovoima on eläkevuosien aikana pudonnut mutta vuonna 2015 eläkkeelle jääneiden tulotaso on ollut selvästi korkeampi kuin noilla 20 -vuotta sitten eläkkeelle jääneillä, keskiarvotilasto kyllä näyttää siltä kuin eläkeläisten ostovoima olisi kasvanut, mutta yksittäisten eläkeläisten kohdalla se on tosiasiassa alentunut.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Juha Kuikka. Harva eläkeläinen pystyy enää eläkkeellä ollessaan säästämään, eli kaikki rahat menevät tavanomaiseen elämiseen ts. tuo 45 % vastaa lähinnä elinkustannusten nousua. Oikeampi luku välillä 1994-2014 on kuitenkin noin 40 %.

Köyhyysrajan suhteen olet oikeassa. Oikea köyhyysraja pitäisikin asettaa elämisen kannalta välttämättömiin kustannuksiin eikä tuloihin suhteutettuna. Valitettavasti myöskin tällä tavalla määritelty köyhyys lisääntyy. Tänäkin vuonna kansaneläkkeet pienenivät indeksileikkauksen takia, vaikka köyhien elinkustannukset kasvoivat.

Yksilöllisen kehityksen tarkastelussa käytetään tietysti ihmisten ryhmittelyä tulojen ja eläkkeelle siirtymisajan perusteella. Ei pitäisi olla liian vaikeaa!

Ei pitäisi myöskään olla mahdotonta selvittää eläkeläisten kulutusprofiili, koska koko kansankin kulutusprofiili on konstruoitu elinkustannusindeksin laskentaa varten. Vuosi sitten elinkustannukset laskivat, koska öljyn hinta romahdutettiin. Se ei hyödyttänyt eläkeläisiä, koska he ajavat autolla aika vähän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Harva eläkeläinen pystyy enää eläkkeellä ollessaan säästämään, eli kaikki rahat menevät tavanomaiseen elämiseen ts. tuo 45 % vastaa lähinnä elinkustannusten nousua."

Voi pitää paikkansa tuokin, mutta puhuin vain tilastotiedon matemaattisesta loogisuudesta, missä ei sinänsä ole ongelmaa. Ja juuri sillä perusteella kyseenalaistit tuon tiedon aluksi.

"Yksilöllisen kehityksen tarkastelussa käytetään tietysti ihmisten ryhmittelyä tulojen ja eläkkeelle siirtymisajan perusteella."

Tuokin tarkastelunäkökulma on tutkimustulosten analysoinnissa esitetty. Jos sitä ei mielestäsi ole tarpeeksi korostettu "lööppitasolla", niin se on sitten eri juttu.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #14

Kun perehdyin hieman paremmin itse asiaan, niin huomasin kyllä, että otsikkoni oli aivan oikeutettu, eli uutisointi oli täysin harhaanjohtavaa.

Vieläkin ihmettelen selvityksen lukuja. Vuosina 1995-2014 nousivat noin 37%, palkat 89% ja eläkeindeksi 47%. Juuri eläkkeelle jäävien työeläke noudattelee palkkoja mutta 20 vuotta eläkkeellä olleiden taas eläkeindeksiä. Meidän eläkkeellä olevien odotettavissa oleva elinikä lienee yli 80 vuotta, ainakin se on enemmän kuin syntymähetkellä odotettavissa ollut noin 75 vuoden elinikä. Koska eläkkeelle jäämisikä on noin 60, niin keskimäärin olemme nauttineet siis eläkeindeksin mukaisesta eläkkeiden kasvusta eli reaalisesti noin 10%. Tätä lukua nostaa sitten eläkeläisten populaation laajentuminen nuoremmilla eläkeläisillä, joilla vuoteen 1995 verrattu kasvu on maksimissaan 52%, mutta selvityksessä mainittu 36% tuntuu kyllä aika suurelta.

Muiden tulojen lisääminen eläketuloon on myös kohtuutonta ja harhaanjohtavaa. Palkkatyöläistenkin kohdalla kerrotaan vain normaalityöaikana hankitut tulot eikä ylitöillä hankittuja lisäansioita.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Me eläkkeellä olevat tiedostamme, että taitettu indeksi on aiheuttanut melkoisen vääristymän työeläkeläisille. Tämä on johtunut siitä, että vuosina 1995–2014 palkkataso nousi 88% ja työeläkkeet vain 46%, joten eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä ja meno jatkuu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun eläkkeitä lasketaan kaikkien eläkeläisten kesken ,totta kai keskieläke on suuri.

Mutta jos lasketaan pelkästään isonikäpolven ,etenkin naisalojen eläkkeet pelkästään ,ei ole hurraamista. Etenkin kun indeksikorotuksia ei ole tullut vuosiin .Ei tule nytkään 4vuoteen kun ne jäädytettiin.
HS laski että indeksikorotus olisi n.13,00e/kk.
Päälle korotetut terveyspalvelumaksut ym.Niin miinukselle menee koko aika pienemmät eläkkeet.

Palkansaajat maksaa johtajien lisäeläkkeet -60 asti.
TE
Joillakin menee hyvin. "Kultasina kädenpuristuksineen"ja eläkkeineen.

JK. Ja koska työttömyys on yhä korkea,työttömät tekee työtä 0 euron palkalla ,ei eläkettä kierry.
Tulevaisuudessa yhä useampi tulee saamaan vain takuueläkkeen verran,verovaroista.

-Usa konsulttifirma MacKinsey-10:
"Muokattava mielikuvia hyväksymään:
Oman eläkevakuutuksen hankkimiseen
Maksamaan julkisista palveluista enemmän
Pysymään työelämässä kauemmin.
(jotenkinhan ne rahat takuueläkkeisiin on saata.edm.veroista)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Esimerkiksi Jouko Aalto on kritiikissään oikeassa siitä, että asiaa pitäisi tarkastella tarkemmin tällaisen tunnusluvun sijaan. Ja sitä nimenomaan pitäisi oikeasti tarkastella ja analysoida siinä kuin muitakin valtion menoeriä. On kaksi asiaa, joita sen paremmin hallitus kuin oppositiokaan ei uskalla ottaa tarkasteluun: eläkkeet ja lapsilisät. Suomen sosiaaliturvamenojen ero muihin Pohjoismaihin selittyy pääosin muita suuremmalla eläkekustannuksella.

Suuret ikäluokat ja yleensä eläkeläiset ovat suurin äänestäjäkunta, joten asian ajamiseen ryhtyvä puolue tai kansanedustaja tekisi polittisen itsemurhan. Se takavuosina keskustelussa ollut eläkepommi kytee yhä eikä ongelmaa olla ratkaistu nykyhallituksen sen paremmin kuin edellistenkään taholta. Ainoa jolla asiaan on puututtu on eläkeiän nosto, joka sekin kohdistui nykyiseen työikäiseen väestöön.

Keskustelu eläkkeiden tasosta ohjataan aina taitavasti niihin pienituloisempiin eläkeläisiin, jolloin keskustelu tyrehtyy. Kuitenkin esimerkiksi parhaiten toimmeentulevien eläkkeistä pitäisi voida keskustella siinä kuin muistakin kysymyksistä. Kattavampi tutkimus ja analyysi olisi todellakin tarpeen.

Se että asia on poliittisesti arka ei poista sitä tosiasiaa, että oikeudenmukaisuuden vuoksi tätäkin menoerää pitäisi tarkastella ja tehdä mahdollisesti muutoksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

On hyvä välillä tarkastella mistä Suomen sosiaaliturvamenot muodostuvat. Katsoin vertailukuja sosiaaliturvasta Talouselämän artikkelin taulukon pohjalta, kun muita Pohjoismaita usein kehutaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkit...

Suomessa sosiaalimenojen osuus valtion menoista oli 25,4%, Ruotsissa 21,3%, Norjassa 18,1% ja Tanskassa 24,5%.

Taulukko jaoittelee nämä osuudet eri kohteiden mukaan:
Sickness & Disability: Suomi 4,7%, Ruotsi 4,6%, Norja 3,0% ja Tanska 5,0%
Old age: Suomi 12,2%, Ruotsi 11,0%, Norja 6,5% ja Tanska 8,4%
Survivors: Suomi 0,8%, Ruotsi 0,3%, Norja 0,2% ja Tanska 0,0%
Family & Children: Suomi 3,3%, Ruotsi 2,5%, Norja 3,4% ja Tanska 4,8%
Unemployment Suomi 2,5%, Ruotsi 1,4%, Norja 0,4% ja Tanska 3,1%
Others: Suomi 1,9%, Ruotsi 1,5%, Norja 1,6% ja Tanska 3,2%

En ryhdy tästäkään suunnattoman viiltävää analyysiä tekemään, mutta muutamia asioita:
- korkeat kulut eläkkeisiin sekä suhteellisesti että lähes puolet kaikista sosiaalimenoista, ylivoimaisesti merkittävin kustannus
- Norjan alempi osuus vanhuksissa selittynee öljyomaisuuteen liittyvillä jaoilla, itse en muuta keksi, ero Suomeen -5,7%, selittää lähes kokonaiseron pelkästään yksinään
- muilla ei juuri veteraaneja, ero Tanskaan on tällä kuitattu 0,1 prosentiksi eli ab tasoihin
- työttömyyteen kuluu rahaa korkean työttömyysasteen vuoksi, kuitenkin täytyy muistaa että tämän osuus valtion menoista on siis 2,5%, ei enempää. Tanska meitä korkeammalla.

Muilla Pohjoismailla ei sattuneesta syystä ole juurikaan ilmiötä suuret sodan jälkeiset ikäluokat. Tämä on mielestäni suurin selittävä tekijä erolle, mutta muitakin löytynee.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sosiaaliturvan välistävetäjät on rikkaat ja hyvätuloiset.
Häviäjänä köyhät,eläkeläiset ja työttömät.
Kela-tutkimus-10

Tuen ehtoihin tehtiin kiristykset -94-08-10-16.
Vain köyhimpien tukiin.Toinen tuki,vähentää toista tukea.
Jos saa asumistukea,toimeentulotukea,
Asumistuki,lapsilisät ,kotihoidontuki,työmarkkinatuki,otetaan tulona huomioon ja vähennetään toimeentulotuesta.
Takuueläkettä vähentää asumistuki ,toimeentulotuki,leskeneläke.
Pelkästään lapsilisissä on köyhimmät menettäneet 22v X 150 milj.= 3,3 miljard.
-94-16 .On laskett että n.55 000 lapsiperhettä.

Mutta jos et tarvitse noita tulottomien köyhien tukia saat:
Takuueläkkeen täysimääräisesti.Omaisuus eikä pääomatulot vähennä eläkettä.
(Eli ei ollut tarkoituskaan pientä työeläkettä saaville.)
Täyden takuueläkkeen saa jos ei ole työeläkettä,palkkatyötä tehnyt.

Toimituksen poiminnat