raimoylinen Maailmanmenoa!

Kertokaa nyt vihdoinkin mitä 5 %:n kilpailukykyloikka tarkoittaa!

Juuri tänäänkin hallituksen tiedotustilaisuudessa ja siitä uutisoitaessa puhuttiin 5 %:n kilpailukykyloikasta, mutta edelleenkin on ainakin minulle epäselvää, mitä hallitus ja EK sillä tarkoittavat. Minulle 5 %:n kilpailukyvyn parannus tarkoittaa yksinkertaisesti 5 %:n hintojen alennusta. Jos kilpailukyvyn mittaamiseen käytetään reaalisia yksikkökustannuksia eli kaikkien (suorien ja välillisten) työkustannusten osuutta tuotteen hinnasta, niin tämä 5 %:n loikka tarkoittaisi 5 %-yksikön yksikkötyökustannusten alennusta.

Koko kansantalouden tasolla tämä tarkoittaisi alennusta noin 58 %:sta 53 %:iin ja koko teollisuudessa alihankkijoineen noin 32 %:sta 27 %:iin. Hallitus on nähdäkseni kuitenkin puhunut 5 %:n alennuksesta yksikkötyökustannuksiin eli siis kansantaloudessa alennusta 58 %:sta 55 %:iin ja teollisuudessa 32 %:sta 30,5 %:iin. Näillä siis saataisiin kansantalouden kilpailukykyä lisää 3 % ja teollisuuden 1,5 %, eli kaikkea muuta kuin 5 %:n kilpailukykyloikka!

Edelleenkin ihmettelen, mikseivät ekonomistit ole korjanneet näitä sekoiluja. Alan vähitellen uskoa, etteivät hekään ymmärrä näitä asioita. Tämä ei sinänsä olisi mikään ihme, sillä siksi kaukana taloustiede on oikeasta tieteestä. Tieteellehän on olennaista, että se luo uutta objektiivista tietoa maailmasta ja sen ilmiöistä. Taloustiede ei tätä ole kyennyt tekemään, vaan se koostuu lähinnä vain joukosta erilaisia subjektiivisia mutu-teorioita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Sitä ei tiedä VM, Hallitus, EK ei SAK. Näyttä siltä, Suomalaiset myydään vähiten tarjoavalle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Edelleenkin ihmettelen, mikseivät ekonomistit ole korjanneet näitä sekoiluja."

Taloudesta ei keskustella koska Suomi on umpikujassa EMU:n kanssa. Mikäli mediaan pääsee joku järkevä kuten talousnobelisti Stiglits, esittämään mielipiteitään, nämä tyrmätään välittömästi koska eivät sovi viralliseen totuuteen. Nyt uskotellaan että ollaan parantamassa Suomen taloutta hokemalla kilpailukykyä.

Antti Jokela

Kilpailukykyloikka on kieltämättä epämääräinen termi ja luultavasti tarkoitettukin vain kuvailevaksi. Hallitusohjelmassa puhutaan jo täsmällisemmin yksikkötyökustannuksista:

"Hallitus tekee työelämän osapuolille viimeistään 30.7.2015 mennessä esityksen toimista (yhteiskuntasopimus) yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään 5 prosentilla ..."

http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitus...

Toisaalla on mainittu, että kokonaistavoite on 15%, joka koostuu
- yhteiskuntasopimuksesta (5%)
- palkkamaltista (5%)
- yritysten sisäisistä toimista (5%).

Tuo 15% lienee peräisin Suomen Pankin Lauri Kajanojan analyysista, jossa sanotaan:

"Talouden ulkoisen tasapainon mittareiden avulla arvioituna kustannuskilpailukyvyn parantumisen tarve on nyt noin 10–15 prosenttia, kun sitä mitataan koko talouden työkustannusten tasolla muihin maihin verrattuna."

http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/kuin...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tuo 15% on saatu sillä tavalla aikaan, että tarkastellaan vain muutoksia vuodesta 2005. Tällöin unohdetaan, että vuonna 2005 Suomen yksikkötyökustannukset olivat niin paljon alempana kuin Saksan ja Ruotsin, että nyt ne ovat suunnilleen samat, vaikka kasvu onkin ollut Suomessa nopeampaa. Suomen nopea kasvu johtuu vain elektroniikka- ja metsäteollisuuden alasajosta. Jos haluttaisiin päästä samaan muutosnopeuteen kuin Saksa ja Ruotsi, niin pitäisi muuttaa teollisuusrakennetta samankaltaiseksi kuin 2005.

Antti Jokela

Vertailuvuosi näyttäisi kylläkin olevan 1999. Ei tietenkään ole mitään yksiselitteistä vertailuajankohtaa, jolloin Suomen ja kilpailijamaiden taloudet olisivat olleet "normaalitilassa". Lukuarvojen esittäminen on parhaimmillaankin karkeaa haarukointia.

Suomen ongelmat ovat rakenteellisia, kuten sanot, mutta se ei tarkoita etteikö kustannuskurilla saataisi nopeita hyötyjä sekä viennissä että valtion velkaantumistahdissa. Pysyvä parannus tulee kuitenkin vasta sitten, kun uusi tuottavampi liiketoiminta on korvannut alasajetun. Uusi liiketoiminta edellyttää investointeja ja kustannustason lasku parantaa Suomen asemaa silloin, kun investointilaskelmia tehdään.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #7

ETLA:n käyrät alkoivat ainakin vuodesta 2005 ja siitä saadaan tuo 15 %:n "kilpailukykyero". Mutta kun väitetään, että hallituksen ehdottamat toimenpiteet vaikuttavat välittömästi, niin se on kyllä pötyä. Ensinnäkin ne tulisivat voimaan vasta noin vuoden päästä. Aluksi ne heikentäisivät vain ostovoimaa, koska palkat laskisivat heti, mutta hinnat selvästi vähemmän ja viipeellä. Lisäksi työllisyys voisi huonontua, koska kysyntä laskisi. Hallitus odottaa sitten, että nk. "dynaamiset vaikutukset" korjaisivat tilanteen, mutta tämä on hyvin epävarmaa. Kyllä panokset pitäisi panna heti uuden tuotannon kehittämiseen. Yritystuet ovat olleet tehottomia mutta verotuksen uudistus Viron malliin voisi käynnistää nopeasti investoinnit.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tänäänkin Sipilä yhä puhui kustannuskilpailukyvyn parantamisesta ja palkkamaltista kahtena e r i asiana. Hittoako se palkkamaltti hallitukselle muuten kuuluu kuin kustannuskilpailukykyasiana? Sipilä ei kerta kaikkiaan osaa muuttua yksityisestä bisnesmiehestä kansakunnan pääministeriksi.

Petteri Hiienkoski

Kuultuani Sipilän tv-puheen minulle alkoi valjeta, että maallamme on pääministeri, joka ei tiedä, mitä puhuu, ja joka tekee mielivaltaisia ratkaisuja. Ilmeisesti hänen johtamistyylinsä kuuluu bluffaaminen ja koepallojen ilmaan heittäminen.

Tällöin tarvittaisiin valtiosta ja elinkeinoelämästä rippumatonta mediaa, joka osoittaisi, ettei kuninkaalla ole vaatteita. Valitettavasti valtamediassa vaan monet peesaavat vallanpitäjiä ja pönkittävät yhtä "totuutta" kyseenalaistamatta edes sen perusteita. Onneksi on kuitenkin Internet.

Toimituksen poiminnat